Digitalisaatio

Mitä tarkoitamme 

Asiakkaamme harmittelevat, että ovat digitalisointimielessä tehneet hankintapäätöksiä ja ostaneet sähköisiä palveluita. Käyttö on kuitenkin jäänyt vähäiseksi ja toivotut hyödyt saavuttamatta.

Sähköinen ajanvaraus, hoidontarpeen arviointi tai esitietolomake voidaan laittaa tarjolle, mutta jos toimintaprosessia ei samalla uudisteta ei hyötyjä usein saavuteta. Mahdollisuuksien ja haasteiden tunnistaminen ei ole aina ilmiselvää ja ammattilaisten toimintakäytäntöjen muuttaminen on hidasta. Tähän tarjoamme apuamme. Meille digitalisaatio on ratkaisu, jossa jokin toiminto mietitään kokonaisuutena. Usein toiminto muuttuu syvällisestikin, kun tarkoituksenmukaiset kohdat toteutetaan sähköisesti.

Mitä kannattaa digitalisoida

Potilaan yhteydensaanti terveyskeskukseen

Aktiivinen markkinointi terveysasemalla muutti 30% päivittäisistä yhteydenotoista sähköiseksi. Potilaat kuvasivat asiansa potilastietojärjestelmän yhteydenottolomakkeelle tarkasti. Sen perusteella hoito käynnistyi heti ja valmistui usein ilman vastaanottokäyntiä. Tähän päästiin uudistamalla koko hoidon tarpeen arvioinnin toiminta- ja ajattelumalli.

Yhteydenpito ammattilaisen kanssa

Sähköinen asiointi muokkaa sekä ammattilaisen että potilaan ajankäyttöä. Asian hoitaminen ei ole sidottu tarkkaan aikataulutukseen. Ammattilaisten kuormitushuippuja voidaan tasata. Potilas taas voi laittaa viestiä silloin, kun se parhaiten hänelle sopii. Hoidon tarpeen arvioinnin ruuhka vähenee. Merkittävä osa asioista hoituu ilman vastaanottoa. Edellytys on kuitenkin ammattilaisen työtapojen uudistaminen, koska sähköinen asiointi sinällään tuo lisäkuorman, jolloin tulee viiveitä ja tyytymättömyyttä. Keskikokoisen kaupungin monisairaiden kontakteista oli 80% sähköisiä tai puhelinvastaanottoja, jolloin vastaanottojonot hävisivät.

Terveys- ja hyvinvointiriskien kartoitus ja niiden merkityksen arviointi

Moni terveyskeskus tarjoaa kotisivuilleen asukkailleen Sähköisen terveystarkastuksen ja –valmennuksen. Nettiaktiiviset terveydestään kiinnostuneet käyttävät tätä mainiota palvelua.

Palvelu tuottaa kattavan kuvan terveysriskeistä ja analyysin niiden merkityksestä. Analyysin avulla voidaan suunnitella, miten terveystarkastukset ja määräaikaiskäynnit kohdistetaan kunkin asiakkaan riskit huomioiden. Toimintakäytäntöjä uudistetaan siten, että potilas tekee ennakkoon sähköisen terveystarkastuksen ja ammattilainen käy analyysin läpi. Tuloksesta riippuen valitaan sopiva kontaktin toteutustapa (esimerkiksi puhelinvastaanotto). Koska ammattilaisella on jo raportti ja analyysi terveystarkastuksesta voidaan ammattilaisen ja potilaan välisessä kontaktissa keskittyä siihen, mitä potilas näkee tärkeäksi.

Iso kaupunki muutti ikäluokan terveystarkastuksen sähköiseksi. Aikaisempi vastaanotolla tehtävä tarkastus toteutettiin uudessa toimintamallissa sähköistä terveystarkastusta hyödyntäen. Tarkastuksen tuloksen perusteella perinteiselle vastaanotolle ohjataan sairastumisriskissä olevat henkilöt. Terveille on tarjolla sähköisiä valmennuksia, joiden avulla voi ylläpitää terveyttään.

Sähköiset oirearviot ja hoidon tarpeen arviointi

Kansainväliset kokemukset eivät ole olleet lupaavia. Esimerkiksi NHS lopetti strukturoidun Symptom Checker –palvelun, koska se madalsi hoitoon hakeutumisen kynnystä ja lisäsi kysyntää. Pelkät strukturoidut kyselyt voivat ohjata potilasta vastaamaan kapeammin kuin avoin kysymys. Algoritmien ongelmana on lääketieteellisen näytön heikkous: koska flussapotilaan tulisi tulla vastaanotolle ja missä tilanteessa antibiootin hyödyt ylittävät haitat. Odotuksemme esimerkiksi Omaolon-välineille ovat silti positiiviset, koska niiden algoritmit ovat näyttöön perustuvia. Lisäksi potilas voi hyötyä ohjeista ja artikkeleista, joita tarjotaan hänen luettavakseen, kun hän lähtee vastaamaan oirekyselyyn. Oirekyselyä voidaan myös käyttää esitietojen keräämisen välineenä. Ammattilainen saa tällöin etukäteen käyttöönsä potilaan antamat vastaukset.

Miten toimimme

Pilkomme halutun kokonaisuuden yksittäisiksi tapahtumiksi. Sitten mietimme asiakkaan kanssa miten haluttuun lopputulokseen (yhteys ammattilaiseen, esitietojen kerääminen, hoidon tarpeen arvio) päästäisiin kaikkein ketterimmin kaikkien osapuolten, etenkin potilaan kannalta. Sitten mallinnamme ja pilotoimme ratkaisut. Usein pärjätään olemassa olevilla matalan kypsyystason sähköisillä ratkaisuilla.

Avainhenkilöidemme referenssejä

Hämeenlinnan minunterveyteni.fi -palvelun perusajatuksessa ja toimeenpanossa ovat avainhenkilöillämme olleet vahvasti mukana.

ODA-hankkeen (nykyisen Omaolon) perustan ja logiikan rakentamiseen olemme olleet vaikuttamassa.

Helsingin Vallilan terveysaseman sähköisen asioinnin mallinnukseen, teknisiin ratkaisuihin ja toimeenpanoon olemme osallistunut isolla roolilla.

40-vuotiaiden miesten Kundit kondikseen -terveystarkastuksen digitalisaatio- prosessissa olemme olleet vaikuttamassa.

Helsingin, peruspalveluliikelaitoksen Saarikan, Duodecimin ja Sitran terveyshyötyanalyysin (Care Gap) suunnitteluun olemme osallistuneet.

LähiTapiolan Terveyshelpin chat-palveluiden suunnitteluun olemme osallistuneet.